Poliitikot ovat taas olleet äänessä viime viikkoina - jälkikäteen ajateltuna, hekin olisivat voineet olla hiljaa. Kokoomuksen Jan Vapaavuori kauhisteli, kun taksikuski ei osannut ajaa eduskuntatalolle ilman navigaattoria ja SDP:n Mikael Jungner töräytti, että kymppitonni kuussa ja milli tilillä täyttää elämän perustarpeet. Välillä tuntuu, että päättäjiltä on kadonnut todellisuudentaju.
Vapaavuoren maanantaiaamu alkoi hyvin murheellisesti; hän joutui odottamaan taksia Länsi-Pasilassa 40 minuuttia ja taksikuski ei osannut hänen haluamaansa osoitteeseen ilman navigaattoria. Voi kurjuuksien kurjuus! Olen onnellinen, että nyt myös kansanedustaja (ehkä) tajuaa, että Suomessa on myös muita ihmisiä, jotka käyttävät samoja palveluita eikä kaikkea voi saada sormia napsauttamalla. Kokeileppa Jansku VR:n menopeliä ensi talvena, niin saatat oikeasti tajuta elämän tosiasioita.
Länsi-Pasilasta pääsee myös huomattavasti nopeammin jukisilla kulkuvälineillä - ei tietenkään aina ja niin ylellisesti -, niin ei tarvitse kuluttaa veronmaksajien rahoja nyt kun elämme taloudellisesti "tiukalla" säästökuurilla. Vapaavuori ei ilmeisesti ole ymmärtänyt säästökuuri-sanan syvimmäistä merkitystä. Kyllä kansalaisia (veronmaksajia) voidaan kusettaa ja imeä kuiviin, mutta minähän en jalallani astu julkisiin kulkuvälineisiin.
Navigaattori on helpottanut useiden ihmisten kulkemista paikasta A paikkaan B, eikä aina uudesta tai itselle tuntemattomasta paikasta voi löytää parasta/nopeinta reittiä omin neuvoin. Nykynavigaattoreilta voi saada myös lähes reaaliaikaiset sää- ja liikennetiedot, joiden avulla voidaan kiertää esimerkiksi ruuhkat. Navigaattori voi siis antaa käyttäjälleen lisäarvoa, ei pelkästään reittiopastusta.
Sitten tapaus Massi-Mikael. Lausahdus "Kymppitonni kuussa ja milli pankissa täyttää elämän tarpeet" särähtää ja pahasti. On ehkä totta, että kun kuukausittainen tuloraja ylittää 10 000 euroa, rahalla ei ole enää suurta merkitystä motivaattorina, mutta kuinka monelle kyseinen summa on mahdollista?
Nyt kun tämä lause on tullut julkisuuteen, niin pitäisikö kaikille Suomen kansalaisille laittaa milli tilille syntymäpäivänä ja että duunien vähimmäispalkka olisi 10 000 euroa kuukaudessa? Myönnän, että tämä hyvin utopistinen ja kärjistetty tilanne, mutta jotenkin on huutoon vastattava. Niskakarvat nousivat entistä pystympään, kun lause päättyy sanaan perustarpeet. Eli suurin osa suomalaisista tienaa niin vähän, että ei pysty täyttämään edes perustarpeitaan? No Mikael, heitäppä kansalle euroja tiskiin ja vähän äkkiä, jotta pystymme täyttämään perustarpeemme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti