Olen kirjoituksissani jo muutamaan otteeseen kritisoinut RKP:n Astrid Thorsia. Ja samalla linjalla jatketaan, mutta kärkeen on taas pakko kysyä, miksi ihmiset ovat äänestäneet rikastuttaja-Thorsia? Tämän päiväinen lausahdus on jo nyt aiheuttanut kuohahduksia kansalaisten keskuudessa. Thors haluaa, että olutta ja siideriä laimennetaan nykyisestä 4,7 prosentista 3,5 prosenttiin. Thors VAATII uutta hallitusta vähentämään alkoholin kulutusta alentamalla oluen ja siiderin alkoholipitoisuutta. Thors kertoi älynvälähdyksestään RKP:n puoluehallituksen kokouksessa.
Vastapallona voisin heittää Thorsille, että jos kerran näitä juomia laimennetaan tämän verran, niin poistetaanko maasta saman prosenttimäärän verran maahanmuuttajia? Opettelisit pitämään suusi kiinni, kun ei sieltä tule yhtään järkevää ideaa - ei edes sanaa.
Ei se suomalaisten alkoholin kulutukseen vaikuta, onko siinä tölkissä printattuna 4,7 vai 3,5 prosenttia. Silti alkoholi juovuttaa kansaamme joka päivä - halusi Thorspa sitä tai ei. Olisiko se sitten hienoa kun suomalaiset kittaisivat juomia kaksin käsin ja joutuisivat ramppaamaan kusella joka toinen minuutti, koska nyt pitää juoda aivan törkeitä määriä, jos haluaa humaltua. En väitä, että alkoholi olisi hyvä asia ihmisen vartalolle ja mielelle, mutta ei se voi hyvää tehdä, jos juotava määrä kasvaisi about 20-30 %. Energiaan erikoistuneet spedet kyllä innostuisivat tästä - jokainen vessakäynti nostaisi kulutusta, mikä taas näkyisi suoraan energiayhtiöiden tuloksessa isona piikkinä viikonloppuisin.
Pahimmassa skenaariossa suomalaiset ostavat kotimaasta enää murto-osan juomista ja hakevat halvemmat & vahvemmat juomat naapurimaista. Veroja ei enää tipu kassaan samaan tahtiin, joten jotain on tehtävä. Ja yhtään asiaa vierestä seuranneena, uskallan väittää, että seuraava teko olisi hintojen nostaminen, mikä erkaannuttaisi junan raiteiltaan lopullisesti. Minä vaadin Thorsin eroamista - väliaikaisesti, mutta mieluusti kokonaan - eduskunnasta.
perjantai 29. huhtikuuta 2011
maanantai 25. huhtikuuta 2011
25.4.2011 Kallista merirosvoleikkiä Afrikan vesillä
Miinalaiva Pohjanmaa lähti tammikuussa kohti Somalian rannikkovesiä. Aluksen tärkein tehtävä on suojella Somaliaan meneviä Maailman elintarvikeohjelman ruokakuljetuksia merirosvoilta. Oma maailmankatsomukseni on kehittynyt ja muuttunut poliittisempaan suuntaan viimeisten kuukausien aikana, joten päätin ottaa tämänkin aiheen käsittelyyn.
Pohjanmaa starttasi kohti Somalian vesiä, kun hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta näytti vihreää valoa operaatiolle. Lopullisen sinetin reissulle teki tasavallan presidenttimme Tarja "Tartsa" Halonen. Hankkeella on hyvin suuri hinta, yli 11 miljoonaa euroa, joka sai kansan närkästymään. Ensimmäiseksi pakko kysyä, kuka maksaa tämän huvin? Kyseiselle summalle oltaisiin voitu keksiä vaikka kuinka paljon parempia sijoituksia, kuten reumasairaalan pelastaminen ja silti rahaa olisi jäänyt takataskuun useita miljoonia. Halonen totesi operaation hinnasta: "Meillä on kalliimpiakin operaatioita". Jep jep. Kiva tietää, miksi Suomen valtio velkaantuu näin kovaa vauhtia. Lähetetään yksi paatti seilailemaan ja kuluttamaan aikaa Afrikan vesistöille, presidentti Halosen lentomatkojen hinnat jne. Olisikohan kannattavaa pienentää menoja tällaisista asioista tai sijoittaa kyseiset rahat hieman järkevämpiin kohteisiin, joista suomen kansalaiset pääsisivät nauttimaan.
No, onneksi sentään Pohjanmaan miehistö on joutunut töihinkin kesken esinahan venyttelyn - huhtikuun alkupuolella miehistö pidätti 18 merirosvoa ja upotti heidän sillipurkin. Lehtitietojen mukaan aluksesta löytyi merirosvoukseen käytettävää materiaalia. Ja mitäköhän se on ollut? Pääkallolippuja? Silmälappuja? Puujalkoja? Aluksesta poistettiin todistusaineisto ja ympäristölle vaarallinen materiaali ennen upottamista. On se hienoa tässä nykypäivän "sodankäynnissä", että keskellä hektistä tilannetta mietitään vihreitä arvoja! Mutta jos kerran ajatellaan ja toimitaan vihreästi, niin olisiko homma voitu tehdä vielä vihreämmin niin että olisi vedetty alus lähimpään satamaan, jossa se olisi laitettu paloiksi.
Nämä 18 merten kauhua saivat "yllättävän tuomion" - parin viikon vankeuden jälkeen he pääsivät vapaaksi, koska kukaan ei suostunut ottaa heitä maahan ja aloittaa työlästä oikeudenkäyntiprosessia. Nyt kun on aloitettu yli 10 miljoonan hanke, niin eiköhän Pohjanmaa olisi voinut tuoda rosvot pikakuljetuksena Suomeen ja sen jälkeen palata takaisin Afrikkaan. Sen jälkeen parin vuoden oikeusprosessi, joka päättyisi vapauttavaan tuomioon, jonka jälkeen kannustinraha ja turvapaikka jokaiselle rosvolle. Kuten perinteisiin kuuluu, niin myös koko suku pääsisi Suomeen ja saisi turvapaikan ja hyvät rahat. Merirosvot voisivat sitten jatkaa toimintaansa joko Itämerellä tai Suomen järvillä.
Pohjanmaa starttasi kohti Somalian vesiä, kun hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta näytti vihreää valoa operaatiolle. Lopullisen sinetin reissulle teki tasavallan presidenttimme Tarja "Tartsa" Halonen. Hankkeella on hyvin suuri hinta, yli 11 miljoonaa euroa, joka sai kansan närkästymään. Ensimmäiseksi pakko kysyä, kuka maksaa tämän huvin? Kyseiselle summalle oltaisiin voitu keksiä vaikka kuinka paljon parempia sijoituksia, kuten reumasairaalan pelastaminen ja silti rahaa olisi jäänyt takataskuun useita miljoonia. Halonen totesi operaation hinnasta: "Meillä on kalliimpiakin operaatioita". Jep jep. Kiva tietää, miksi Suomen valtio velkaantuu näin kovaa vauhtia. Lähetetään yksi paatti seilailemaan ja kuluttamaan aikaa Afrikan vesistöille, presidentti Halosen lentomatkojen hinnat jne. Olisikohan kannattavaa pienentää menoja tällaisista asioista tai sijoittaa kyseiset rahat hieman järkevämpiin kohteisiin, joista suomen kansalaiset pääsisivät nauttimaan.
No, onneksi sentään Pohjanmaan miehistö on joutunut töihinkin kesken esinahan venyttelyn - huhtikuun alkupuolella miehistö pidätti 18 merirosvoa ja upotti heidän sillipurkin. Lehtitietojen mukaan aluksesta löytyi merirosvoukseen käytettävää materiaalia. Ja mitäköhän se on ollut? Pääkallolippuja? Silmälappuja? Puujalkoja? Aluksesta poistettiin todistusaineisto ja ympäristölle vaarallinen materiaali ennen upottamista. On se hienoa tässä nykypäivän "sodankäynnissä", että keskellä hektistä tilannetta mietitään vihreitä arvoja! Mutta jos kerran ajatellaan ja toimitaan vihreästi, niin olisiko homma voitu tehdä vielä vihreämmin niin että olisi vedetty alus lähimpään satamaan, jossa se olisi laitettu paloiksi.
Nämä 18 merten kauhua saivat "yllättävän tuomion" - parin viikon vankeuden jälkeen he pääsivät vapaaksi, koska kukaan ei suostunut ottaa heitä maahan ja aloittaa työlästä oikeudenkäyntiprosessia. Nyt kun on aloitettu yli 10 miljoonan hanke, niin eiköhän Pohjanmaa olisi voinut tuoda rosvot pikakuljetuksena Suomeen ja sen jälkeen palata takaisin Afrikkaan. Sen jälkeen parin vuoden oikeusprosessi, joka päättyisi vapauttavaan tuomioon, jonka jälkeen kannustinraha ja turvapaikka jokaiselle rosvolle. Kuten perinteisiin kuuluu, niin myös koko suku pääsisi Suomeen ja saisi turvapaikan ja hyvät rahat. Merirosvot voisivat sitten jatkaa toimintaansa joko Itämerellä tai Suomen järvillä.
maanantai 18. huhtikuuta 2011
18.4.2011 Jytky - tulevaisuuden muuttaja
Kansanedustajat on valittu seuraavaksi neljäksi vuodeksi - Kokoomus on ensimmäistä kertaa historiassa suurin puolue ja Perussuomalaiset nousivat huimasti kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Siinä vaalit lyhykäisyydessään. Äänestystuloksesta voidaan päätellä, että Suomen kansa haluaa muutosta - mitä se kyllä kaipaakin, mutta aika näyttää, onko näistä 200 valitusta edustajasta kääntämään kelkkaa oikeaan suuntaan.
Kuten jo aikaisemmista eduskuntavaaleista on nähty, niin julkkikset ovat tulleet jäädäkseen. Tällä kertaa onnetar hymyili mm. Kike Elomaalle, Jani Toivolalle ja Sinuhe Wallinheimolle. Rannalle (tai metsään) jäivät mm. Juha Mieto, BB-Antti aka limanuljaska ja Essi Pöysti.
Ihan rehellisesti sanottuna, olen hieman pelokas Persujen määrästä ja heidän politiikasta - ainakin siltä osin kuin olen tiettyjä henkilöitä sieltä seurannut. En tuomitse heitä vielä, sillä yhtään tekoa ei ole vielä tehty, mutta silti mielessäni on kysymykset: Kuinka kauaskantoiset seuraukset Persujen päätöksillä on ja kuinka kauan heidän sotkuja siivotaan?
Sen verran historian lehtien havinaa on pakko kertoa, että Soini vakuutti minut aikaisempina vuosina, mutta nyt Suomen Shrek aiheuttaa lähinnä kurtistuneita kulmia ja pään pyörittelyä - useat Shrekin esittämät asiat olivat käännetty kansankielelle (hyvä asia), mutta asioiden tietynlainen vääristely ja Shrekin omat arvot eivät aiheuttaneet hurrausta meikäläisen pääkopassa. Soini esimerkiksi vastustaa abortteja. Hän ei salli aborttia edes raiskaustapauksessa. No, mitäs herra siihen sanoo, jos joku ulkomaalainen, astetta tummempi kaveri, käy heittämässä lastit hänen vaimonsa koneeseen ja vaimo tulee raskaaksi?
Soini on vastannut kysymykseen mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa seuraavalla tavalla: "Vaalitulos ratkaisee. Perussuomalaiset hallitukseen on minun tavoite. Nämä muut mainitsin kun kolme piti olla." Soini valitsi siis Persut, Kristillisdemokraatit ja Senioripuolueen. Mites äänikuningas, kiinnostaako sua Suomen tulevaisuus - ja vielä realistisesti? Soinin mietteitä
Sokerina pohjalla, Soinin uusin sanakeksintö, jytky. "Tuli iso jytky" -lausahdus räjähti ilmoille eilen illalla - ihan varmasti myös pöntölle. Ei sun Timppa tarvitse kertoa vessareissuistasi näin yleisesti ja yksityiskohtaisesti. Voin tietysti heittää vastakysymyksen: "Oliko kova kakka?"
Vaikka kansa janoaakin muutoksia, niin silti täytyy ihmetellä muutamia nimiä, jotka pääsivät eduskuntaan. Ensimmäiseksi otan käsittelyyn Antti Kaikkosen. Kaikkosen rahasekoilut ja yölliset, kiihkeät chat-keskustelut oli ilmeisesti unohdettu ja "Kanki" pääsi jatkamaan ihmisten kusettamista paraatipaikalla.
RKP:n uinuva, sisäisesti afrikkalainen, Astrid Thors teki sen taas - ja millä näytöillä! Lehdet, keskustelupalstat ym. ovat solvanneet ja arvioineet Thorsin olevan huonoin ministeri viime hallituksessa ja epäonnistuneen tehtävässään erittäin pahasti - ja mitä kansa tekee? Valitsee sen uudelleen! Voi moro.
Kolmas jatkaja, jota en ymmärrä on Ike Kanerva. Mies on tekstaillut kaikille vähänkin julkisuudessa olleille tai sinne haluaville naisille ja on ollut aiheesta otsikoissa useampaan otteeseen. Kaikki uskottavuus on ainakin mun mielestä mennyt ja silti kyseinen viagrapappa pääsee jälleen Arkadianmäelle.
Vihreät toivat ehdokkaakseen miehen (tai siis jotain), jolla kalastetaan vähemmistöjen äänet - ja onnistuivat siinä. Eduskunnan penkkejä kuluttaa jatkossa myös Jani Toivola - toivottavasti se erottuu väriltään sisustuksesta. Janille tää oli ihan superfantsuu - ja mulle sata raipaniskua. Opettelis edes puhumaan kunnolla ennen kuin menee päättämään noin suurista asioista. Miten sen voi ottaa tosissaan, jos se suhauttelee S-kirjaimen joka kerta oikein homosti ja räpäyttelee silmiään?
Vaalien äänikuningatar, Kike Elomaa, Persut. Millä CV:llä? Joskus parikymmentä vuotta sitten voittanut Miss Olympia -tittelin ja tehnyt muutaman levyn sillä välin. Kyllä kansa tietää.
Ei voi muuta sanoa kuin, että toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Jos Persut onnistuu tehtävässä hyvin, olen positiivisesti yllättynyt. Seuraavissa vaaleissa itsensä läpi lyö varmaan Pelle "EB on siististi cool" Miljoona ja Pate Mustajärvi. Kai sitä pitää itse lähteä mukaan politiikkaan ja kokeilla siipiään seuraavissa vaaleissa - ja ihmiset, mulla on idea! Sen avulla pystyn ainakin jäämään ihmisten mieleen positiivisella tavalla.
Kuten jo aikaisemmista eduskuntavaaleista on nähty, niin julkkikset ovat tulleet jäädäkseen. Tällä kertaa onnetar hymyili mm. Kike Elomaalle, Jani Toivolalle ja Sinuhe Wallinheimolle. Rannalle (tai metsään) jäivät mm. Juha Mieto, BB-Antti aka limanuljaska ja Essi Pöysti.
Ihan rehellisesti sanottuna, olen hieman pelokas Persujen määrästä ja heidän politiikasta - ainakin siltä osin kuin olen tiettyjä henkilöitä sieltä seurannut. En tuomitse heitä vielä, sillä yhtään tekoa ei ole vielä tehty, mutta silti mielessäni on kysymykset: Kuinka kauaskantoiset seuraukset Persujen päätöksillä on ja kuinka kauan heidän sotkuja siivotaan?
Sen verran historian lehtien havinaa on pakko kertoa, että Soini vakuutti minut aikaisempina vuosina, mutta nyt Suomen Shrek aiheuttaa lähinnä kurtistuneita kulmia ja pään pyörittelyä - useat Shrekin esittämät asiat olivat käännetty kansankielelle (hyvä asia), mutta asioiden tietynlainen vääristely ja Shrekin omat arvot eivät aiheuttaneet hurrausta meikäläisen pääkopassa. Soini esimerkiksi vastustaa abortteja. Hän ei salli aborttia edes raiskaustapauksessa. No, mitäs herra siihen sanoo, jos joku ulkomaalainen, astetta tummempi kaveri, käy heittämässä lastit hänen vaimonsa koneeseen ja vaimo tulee raskaaksi?
Soini on vastannut kysymykseen mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa seuraavalla tavalla: "Vaalitulos ratkaisee. Perussuomalaiset hallitukseen on minun tavoite. Nämä muut mainitsin kun kolme piti olla." Soini valitsi siis Persut, Kristillisdemokraatit ja Senioripuolueen. Mites äänikuningas, kiinnostaako sua Suomen tulevaisuus - ja vielä realistisesti? Soinin mietteitä
Sokerina pohjalla, Soinin uusin sanakeksintö, jytky. "Tuli iso jytky" -lausahdus räjähti ilmoille eilen illalla - ihan varmasti myös pöntölle. Ei sun Timppa tarvitse kertoa vessareissuistasi näin yleisesti ja yksityiskohtaisesti. Voin tietysti heittää vastakysymyksen: "Oliko kova kakka?"
Vaikka kansa janoaakin muutoksia, niin silti täytyy ihmetellä muutamia nimiä, jotka pääsivät eduskuntaan. Ensimmäiseksi otan käsittelyyn Antti Kaikkosen. Kaikkosen rahasekoilut ja yölliset, kiihkeät chat-keskustelut oli ilmeisesti unohdettu ja "Kanki" pääsi jatkamaan ihmisten kusettamista paraatipaikalla.
RKP:n uinuva, sisäisesti afrikkalainen, Astrid Thors teki sen taas - ja millä näytöillä! Lehdet, keskustelupalstat ym. ovat solvanneet ja arvioineet Thorsin olevan huonoin ministeri viime hallituksessa ja epäonnistuneen tehtävässään erittäin pahasti - ja mitä kansa tekee? Valitsee sen uudelleen! Voi moro.
Kolmas jatkaja, jota en ymmärrä on Ike Kanerva. Mies on tekstaillut kaikille vähänkin julkisuudessa olleille tai sinne haluaville naisille ja on ollut aiheesta otsikoissa useampaan otteeseen. Kaikki uskottavuus on ainakin mun mielestä mennyt ja silti kyseinen viagrapappa pääsee jälleen Arkadianmäelle.
Vihreät toivat ehdokkaakseen miehen (tai siis jotain), jolla kalastetaan vähemmistöjen äänet - ja onnistuivat siinä. Eduskunnan penkkejä kuluttaa jatkossa myös Jani Toivola - toivottavasti se erottuu väriltään sisustuksesta. Janille tää oli ihan superfantsuu - ja mulle sata raipaniskua. Opettelis edes puhumaan kunnolla ennen kuin menee päättämään noin suurista asioista. Miten sen voi ottaa tosissaan, jos se suhauttelee S-kirjaimen joka kerta oikein homosti ja räpäyttelee silmiään?
Vaalien äänikuningatar, Kike Elomaa, Persut. Millä CV:llä? Joskus parikymmentä vuotta sitten voittanut Miss Olympia -tittelin ja tehnyt muutaman levyn sillä välin. Kyllä kansa tietää.
Ei voi muuta sanoa kuin, että toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Jos Persut onnistuu tehtävässä hyvin, olen positiivisesti yllättynyt. Seuraavissa vaaleissa itsensä läpi lyö varmaan Pelle "EB on siististi cool" Miljoona ja Pate Mustajärvi. Kai sitä pitää itse lähteä mukaan politiikkaan ja kokeilla siipiään seuraavissa vaaleissa - ja ihmiset, mulla on idea! Sen avulla pystyn ainakin jäämään ihmisten mieleen positiivisella tavalla.
perjantai 15. huhtikuuta 2011
15.4.2011 Betonihelvetin värikkäät, mutta kuivat kukkaset
Eilen matkustaessani kouluun VR:n kalustolla, joka oli vaihteeksi aikataulussa, havaitsin haikealla katseellani kaukaisuuteen ihan liikaa maisemia, jotka on pilattu rumilla ja mielikuvituksettomilla töhryillä ja graffiteilla - myös junan sisältä löytyi mielikuvitukseton kolmikirjaiminen tussitöhry. Kissan kokoisia kirjainyhdistelmiä, jotka eivät tarkoita mitään ja tyylikin on samanlainen kuin juniorilla, joka on juuri opettelemassa kirjoittamista.
Lievästi sanottuna ihmetyttää ja vituttaa, miksi talojen seiniä, junia ja kaikkee muutakin pitää pilata tusseilla ja spray-maaleilla tehdyillä erittäin rumilla, usein jopa oksettavilla, töhryillä. Mulla ei ole mitään sitä vastaan, jos töhrijöille on annettu jokin tietty paikka, mihin he saavat tehdä omia luomuksiaan - ja tällaiset paikat pitäisi sijoittaa joko rajan taakse tai jonnekin syrjäseudulle, missä kukaan ei voisi pilata silmiään ja altistaa näkökykyään kehnoille luomuksille.
Jos joku nyt haluaa sotkea paikkoja, niin jos suostut maksamaan aihettamasi kustannukset, niin sitten asia on ok. Mitä hyötyä tästä sotkemista on itse töhrijälle tai yhteiskunnalle? Jos haluat opetella kirjoittamaan tai tekemään "hienoja" juttuja, niin hanki kyniä ja paperia, ja piirtele kotona pimeässä ettei kukaan näe kehnoja tuotoksiasi. Töhryistä ja graffiteista vain murto-osa on oikeasti hienoja ja yleisesti ottaen kaikki hienot graffitit on tehty sellaisille paikoille, mikä on erikseen osoitettu töhryturville.
VAROITUS! Seuraava tekstipätkä sisältää voimakkaita mielipiteitä, jotka voivat olla haitallisia kenelle tahansa. Kaikki, jotka tekevät töhryjä julkisille paikoille, sietäisivät jäädä kiinni ja saada kunnon rangaistuksen. Mun puolesta näiltä kaikilta hörhöjampoilta saisi katkaista sormet kirjoituskädestä, jotta eivät enää aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia.
Hesarin appro tuli rilluteltua eilen ja matkustaessani metrolla, eräällä metropysäkillä oli - yllätys, yllätys - vaalimainoksia, joista yksi pisti silmääni. Mainoksen tähtenä oli Pia Pakarinen ja sloganina: Koska rakastan Helsinkiä. Jos sä sinne eduskuntaan haluat, niin ne päätökset koskee koko Suomea, ei pelkkää Helsinkiä. Olet vissiin ehdolla väärissä vaaleissa. Kunnallisvaalit ovat vasta ensi vuonna. Urpo!
Lievästi sanottuna ihmetyttää ja vituttaa, miksi talojen seiniä, junia ja kaikkee muutakin pitää pilata tusseilla ja spray-maaleilla tehdyillä erittäin rumilla, usein jopa oksettavilla, töhryillä. Mulla ei ole mitään sitä vastaan, jos töhrijöille on annettu jokin tietty paikka, mihin he saavat tehdä omia luomuksiaan - ja tällaiset paikat pitäisi sijoittaa joko rajan taakse tai jonnekin syrjäseudulle, missä kukaan ei voisi pilata silmiään ja altistaa näkökykyään kehnoille luomuksille.
Jos joku nyt haluaa sotkea paikkoja, niin jos suostut maksamaan aihettamasi kustannukset, niin sitten asia on ok. Mitä hyötyä tästä sotkemista on itse töhrijälle tai yhteiskunnalle? Jos haluat opetella kirjoittamaan tai tekemään "hienoja" juttuja, niin hanki kyniä ja paperia, ja piirtele kotona pimeässä ettei kukaan näe kehnoja tuotoksiasi. Töhryistä ja graffiteista vain murto-osa on oikeasti hienoja ja yleisesti ottaen kaikki hienot graffitit on tehty sellaisille paikoille, mikä on erikseen osoitettu töhryturville.
VAROITUS! Seuraava tekstipätkä sisältää voimakkaita mielipiteitä, jotka voivat olla haitallisia kenelle tahansa. Kaikki, jotka tekevät töhryjä julkisille paikoille, sietäisivät jäädä kiinni ja saada kunnon rangaistuksen. Mun puolesta näiltä kaikilta hörhöjampoilta saisi katkaista sormet kirjoituskädestä, jotta eivät enää aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia.
Hesarin appro tuli rilluteltua eilen ja matkustaessani metrolla, eräällä metropysäkillä oli - yllätys, yllätys - vaalimainoksia, joista yksi pisti silmääni. Mainoksen tähtenä oli Pia Pakarinen ja sloganina: Koska rakastan Helsinkiä. Jos sä sinne eduskuntaan haluat, niin ne päätökset koskee koko Suomea, ei pelkkää Helsinkiä. Olet vissiin ehdolla väärissä vaaleissa. Kunnallisvaalit ovat vasta ensi vuonna. Urpo!
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
10.4.2011 Televisio - tuo turhuuksien rovio
Televisio - tuo joka kodin yhteisen sohvahetken tekijä - on tuonut uusia kasvoja julkisuuteen erittäin kovalla tahdilla. Mainoksilla elävät kanavat, Maikkari, Nelonen, Subtv ja Jim ovat raastaneet hermojani jo pitkään. En katso telkkaria kovinkaan paljoa, koska sellaiseen ei ole aikaa enkä halua tuhlata arvokasta aikaani sieltä tuleviin realitykilpailupaskaohjelmiin.
Kaikesta pitää tehdä telkkariohjelma ja tv onkin täynnä kaikenmaailman uunoja, jotka haluavat nousta tähtiin. Parhaimpana esimerkkinä tähtiin noususta on mielestäni Huippumalli narussa -ohjelma. On se kummaa, kun telkkarissa voidaan kilpailla siitä, kuka on päivän laihin tai on jo niin laiha ettei näy telkkarissa. Ja lopulta tälle luuviululle lyödään sopimus kouraan ja lentolippu Milanoon. Tervemenoa, toivottavasti ne ei pidä sua hammastikkuna siellä. Ei mua kiinnosta, kuinka 20 elämänsä posket lommoilla ollutta pieniin roiskeläppiin pukeutunutta bulimikkoa repii toisiaan hiuksista ja opettelee poseeraamaan kameralle - parhaimmassa tapauksessa he opettelevat kävelemään kameran laulaessa - ja kaikki kaatumiset on tallennettu ja näytetty ympäri maailmaa. Voi vittu. Jos te ette osaa edes kävellä, niin turhaa meette itseänne sinne telkkariin nolaamaan.
Yksi toinen ala, joka on viime aikoina saanut ihan liikaa televisioaikaa, on ruoka/kokkikilpailut. Siis jumalauta. Kisan voittaa se, joka on laittanut hienoiten kaksi parsaa ristiin lautaselle ja tehnyt hienon, värikkään soosin - jota on maksimissaan teelusikallinen - parsanpaloille. Miksi ruoan kanssa pitää ylipäänsä kilpailla, koska moni kilpailijoista pilaa sen kuitenkin? Äitikin opetti jo pienenä ettei ruualla saa leikkiä.
Sitten nämä "lahjakkuuksia" etsivät ohjelmat, kuten Idols ja Talent. Puolet jengistä menee sinne ihan tosissaan ja itsevarmuutta uhkuen, mutta kun tuomari sanoo pari totuuden sanaa, niin sitten ollaan tippa linssissä ja mietitään itkuisella äänellä, että tuomarit ovat täysiä paskoja eivätkä ne tiedä mistään mitään. Joo, eihän ne tosiaan tiedä. Ne on valittu kaduilta arvalla ja nyt ne saa päättää, kuka tippuu jatkosta. Ihan pienenä vinkkinä: OPETTELE "taitosi" kunnolla ja varmista osaamisesi ulkopuolisten silmissä ennen kuin tulet pätemään, että sinun kuuluisi voittaa.
Osansa saa myös Survivors - ja muut samanlaiset Robinson Crusoe -kilpailut. Jengi viedään johonkin mukamas autiolle saarelle, missä ei ole mitään ja kaiken nämä kynäniskat joutuvat tekemään itse - jopa ruokansa. Sitten kulisseissa ja kun kamera ei käy niin vedetään hanhenmaksapalleroita ja kaviaaria niin että napa ruskaa. Voi että ku risoo! Kermakakun päällä kirsikkana on Amazing race. Onkohan yhtään helpompaa tapaa saada parisuhde pirstaleiksi kuin lähteä vetämään ihmeellistä rallia ympäri maailmaa? Mä en edes jaksa kirjoittaa, kuinka täynnä skeidaa hämmästyttävä ralli sisältää.
Kaikesta pitää tehdä telkkariohjelma ja tv onkin täynnä kaikenmaailman uunoja, jotka haluavat nousta tähtiin. Parhaimpana esimerkkinä tähtiin noususta on mielestäni Huippumalli narussa -ohjelma. On se kummaa, kun telkkarissa voidaan kilpailla siitä, kuka on päivän laihin tai on jo niin laiha ettei näy telkkarissa. Ja lopulta tälle luuviululle lyödään sopimus kouraan ja lentolippu Milanoon. Tervemenoa, toivottavasti ne ei pidä sua hammastikkuna siellä. Ei mua kiinnosta, kuinka 20 elämänsä posket lommoilla ollutta pieniin roiskeläppiin pukeutunutta bulimikkoa repii toisiaan hiuksista ja opettelee poseeraamaan kameralle - parhaimmassa tapauksessa he opettelevat kävelemään kameran laulaessa - ja kaikki kaatumiset on tallennettu ja näytetty ympäri maailmaa. Voi vittu. Jos te ette osaa edes kävellä, niin turhaa meette itseänne sinne telkkariin nolaamaan.
Yksi toinen ala, joka on viime aikoina saanut ihan liikaa televisioaikaa, on ruoka/kokkikilpailut. Siis jumalauta. Kisan voittaa se, joka on laittanut hienoiten kaksi parsaa ristiin lautaselle ja tehnyt hienon, värikkään soosin - jota on maksimissaan teelusikallinen - parsanpaloille. Miksi ruoan kanssa pitää ylipäänsä kilpailla, koska moni kilpailijoista pilaa sen kuitenkin? Äitikin opetti jo pienenä ettei ruualla saa leikkiä.
Sitten nämä "lahjakkuuksia" etsivät ohjelmat, kuten Idols ja Talent. Puolet jengistä menee sinne ihan tosissaan ja itsevarmuutta uhkuen, mutta kun tuomari sanoo pari totuuden sanaa, niin sitten ollaan tippa linssissä ja mietitään itkuisella äänellä, että tuomarit ovat täysiä paskoja eivätkä ne tiedä mistään mitään. Joo, eihän ne tosiaan tiedä. Ne on valittu kaduilta arvalla ja nyt ne saa päättää, kuka tippuu jatkosta. Ihan pienenä vinkkinä: OPETTELE "taitosi" kunnolla ja varmista osaamisesi ulkopuolisten silmissä ennen kuin tulet pätemään, että sinun kuuluisi voittaa.
Osansa saa myös Survivors - ja muut samanlaiset Robinson Crusoe -kilpailut. Jengi viedään johonkin mukamas autiolle saarelle, missä ei ole mitään ja kaiken nämä kynäniskat joutuvat tekemään itse - jopa ruokansa. Sitten kulisseissa ja kun kamera ei käy niin vedetään hanhenmaksapalleroita ja kaviaaria niin että napa ruskaa. Voi että ku risoo! Kermakakun päällä kirsikkana on Amazing race. Onkohan yhtään helpompaa tapaa saada parisuhde pirstaleiksi kuin lähteä vetämään ihmeellistä rallia ympäri maailmaa? Mä en edes jaksa kirjoittaa, kuinka täynnä skeidaa hämmästyttävä ralli sisältää.
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
6.4.2011 Kivinen tie työelämään
Jokainen on varmasti joskus kuullut sanottavan, että suomalaiset aloittavat korkeakouluopiskelut huomattavasti myöhemmin kuin muissa pohjoismaissa. Suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot noin 21-vuotiaana, jolloin myös valmistumisikä nousee. Jos valtion päättäjiltä kysyttäisiin mielipidettä tästä asiasta facebook-sivustolla, niin se saisi pelkkiä peukkuja - jotka osoittaisivat alaspäin.
Idea ilmaisesta koulutuksesta perustuu siihen, että opiskelija maksaa koulutuksensa takaisin veroina. Mikäli valmistumisikä on korkea, niin opiskelija ei ehdi maksaa riittävästi veroja jäljellä olevan työuransa aikana. Eiköhän jokainen opiskelija pohjimmiltaan hae sellaiseen kouluun, joka kiinnostaa ja silloin kun on valmis opiskelemaan - tosin ensimmäisen vuoden opinnot voivat tuoda karun herätyksen, että tää ei ole mun ala.
Itse hain korkeakouluun juurikin 21-vuotiaana ja olisin aikaisintaan ollut valmis uuteen kouluun 20-vuotiaana. Asepalveluksen suorittaminen "keskeytti" elämän hetkeksi ja valtion pidennetyn kesäleirin jälkeen olikin aika korjata talous kuntoon - eikä sitä tehty parissa kuukaudessa. Lopulta olin valmis siirtymään takaisin koulun penkille. Motivaatio on ollut korkeampi kuin koskaan aikaisemmin ja haluan näyttää muille, että jokainen tekemäni ratkaisu on vienyt askeleen eteenpäin elämässäni.
Koulut saavat rahaa/massia/pätäkkää/tuohta/fyffee/fygyy/hilloo/paalua valmistuvista opiskelijoista ja valtiokin hurraa kun koulun penkkejä kuluttanut haalarikansalainen vihdoin saadaan työelämään. Opintotuki vaikuttaa monella eri tasolla opintojen etenemiseen. Tuet ovat niin pienet, että töitä on pakko tehdä opiskelun ohessa eikä opintolainakaan välttämättä pelasta kuin väliaikaisesti. Opintotuki voitaisiin sitoa tiukemmin opintojen etenemiseen, jolloin voitaisiin luopua tulojen seuraamisesta.
Idea ilmaisesta koulutuksesta perustuu siihen, että opiskelija maksaa koulutuksensa takaisin veroina. Mikäli valmistumisikä on korkea, niin opiskelija ei ehdi maksaa riittävästi veroja jäljellä olevan työuransa aikana. Eiköhän jokainen opiskelija pohjimmiltaan hae sellaiseen kouluun, joka kiinnostaa ja silloin kun on valmis opiskelemaan - tosin ensimmäisen vuoden opinnot voivat tuoda karun herätyksen, että tää ei ole mun ala.
Itse hain korkeakouluun juurikin 21-vuotiaana ja olisin aikaisintaan ollut valmis uuteen kouluun 20-vuotiaana. Asepalveluksen suorittaminen "keskeytti" elämän hetkeksi ja valtion pidennetyn kesäleirin jälkeen olikin aika korjata talous kuntoon - eikä sitä tehty parissa kuukaudessa. Lopulta olin valmis siirtymään takaisin koulun penkille. Motivaatio on ollut korkeampi kuin koskaan aikaisemmin ja haluan näyttää muille, että jokainen tekemäni ratkaisu on vienyt askeleen eteenpäin elämässäni.
Koulut saavat rahaa/massia/pätäkkää/tuohta/fyffee/fygyy/hilloo/paalua valmistuvista opiskelijoista ja valtiokin hurraa kun koulun penkkejä kuluttanut haalarikansalainen vihdoin saadaan työelämään. Opintotuki vaikuttaa monella eri tasolla opintojen etenemiseen. Tuet ovat niin pienet, että töitä on pakko tehdä opiskelun ohessa eikä opintolainakaan välttämättä pelasta kuin väliaikaisesti. Opintotuki voitaisiin sitoa tiukemmin opintojen etenemiseen, jolloin voitaisiin luopua tulojen seuraamisesta.
Jokin aika sitten Kauppalehdessä oli lyhyt artikkeli perusturvan varassa elävistä kotitalouksista. Artikkelissa mainittiin, että minimikulutuksen kattaminen vaatii yksinasuvalta 575-660 euroa kuukaudessa asumismenojen jälkeen. Aihetta käsiteltiin myös Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin, kuinka vähäosaiset joutuvat elämään rapautuvan perusturvan varassa ja hakemaan sen lisäksi toimeentulotukea pärjätäkseen. Hesarin mukaan perusturvan varassa elävät tietävät, mitä on olla köyhä Suomessa.
Maksimitukien määrä, mitä opiskelija voi saada kuukaudessa, on 499,60 euroa, ja ennakonpidätyksen jälkeen 469,80 euroa. Tällä summalla ei yleisesti ottaen makseta pääkaupunkiseudulla edes vuokraa, jos asuu yksin. Millä rahalla opiskelijoiden pitäisi elää, jos kerran tukien avulla ei pystytä maksamaan edes asumiskustannuksia? Perusturvan varassa elävät ovat tottuneet köyhyyteen – silti heillä ei ole hajuakaan, minkälainen on suomalaisen opiskelijan elintaso.
Maksimitukien määrä, mitä opiskelija voi saada kuukaudessa, on 499,60 euroa, ja ennakonpidätyksen jälkeen 469,80 euroa. Tällä summalla ei yleisesti ottaen makseta pääkaupunkiseudulla edes vuokraa, jos asuu yksin. Millä rahalla opiskelijoiden pitäisi elää, jos kerran tukien avulla ei pystytä maksamaan edes asumiskustannuksia? Perusturvan varassa elävät ovat tottuneet köyhyyteen – silti heillä ei ole hajuakaan, minkälainen on suomalaisen opiskelijan elintaso.
Opintotuen ja asumislisän määrän päättää viime kädessä Kela. Osa opiskelijoista ei saa lähellekään tuota maksimimäärää 469,80 euroa ja heillä on sama tavoite kuin muilla ihmisillä – pysyä hengissä. Soluasunnoissa asuvat opiskelijat saavat luonnollisesti vähemmän tukia, sillä asumiskustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin perusyksiössä tai -kaksiossa. Kenenkään tavoitteena ei kuitenkaan ole asua solukämpässä neljää pitkää opiskeluvuotta.
Opiskelijoilla on toki mahdollisuus työskennellä koulun ohella. Tämä ei kuitenkaan ole optimaalinen tie opintomenestystä ja ajoissa valmistumista tavoitellessa. Pystymme sanomaan, että olisimme valmistuneet noin vuotta nopeammassa ajassa, mikäli tuet kattaisivat edes asumiskustannukset. Tulojen kasvaessa opintotukikuukaudet vähenevät. Pelkällä viikonloppu- ja kesätyöskentelyllä saavuttaa helposti reilun 14000 euron vuositulot, joka tarkoittaa oikeutta enää seitsemään tukikuukauteen. Kesän ajalta tukea ei luonnollisesti makseta, ellei opiskele silloinkin päätoimisesti. Kesällä on käytännössä pakko tehdä töitä, jos haluaa selvitä hengissä. Taantuman ja epävarmojen työmarkkinoiden vallitessa opintolainakaan ei pahemmin makaroonin voimalla eteenpäin porskuttavia opiskelijoita selviytymisvaihtoehtona houkuttele.
Suhteellisen monella opiskelijalla jää opinnot kesken ammattikorkeakoulutasolla ennen valmistumista, sillä moni saa hyvän työpaikan ennen valmistumistaan eikä halua palata takaisin kituuttamaan valtion tuilla – töitä kun saa tehdä ilman tutkintoakin. Opetusasioista päättävät toimielimet ovat kummissaan, miksi näin monella jää tutkinto puolivaiheeseen vaikka pääsyvaatimuksia on nostettu vuosi vuodelta.
Perusturvan varassa elävien joukossa on lapsiperheitä ja työnhakijoita, mutta myös päihderiippuvaisia ja syrjäytyneitä. Opiskelu puolestaan on tavallisesti tapa kehittää itseään, luoda paremmat työllistymisvalmiudet sekä hankkia ammatti, jonka kokee itselleen mieleiseksi. Parlamentaarisen demokratian sekä hyvinvointivaltion tulisi pitää huolta kaikista. Tämä ei nähdäksemme toteudu ainakaan vertaillessa valtiomme taloudellisia tukia perusturvaan oikeutettujen ja opiskelijoiden välillä.
maanantai 4. huhtikuuta 2011
4.4.2011 Työpahoinvoinnin hinta
Nyt kun vaalit ovat käsillä ja ehdokkaat ovat ladanneet omat itselle tärkeät asiat kansan tietouteen - kuten ruuhkat pois pk-seudulta ja eläkeläisille paremmat oltavat -, niin mieleeni heräsi yksi suuri asia, jota yksikään minun eteeni tullut ehdokas ei ole maininnut eli työhyvinvointi. Vai pitäisikö sanoa työpahoinvointi?
Työterveyslaitoksen johtaja Guy Ahonen sanoi Kauppalehden (2.3) artikkelissa, että työpahoinvoinnin hintalappu on 24-30 miljardia euroa vuodessa. Eräästä toisesta lähteestä (jota nyt en satu muistamaan) löysin, että yritykset panostavat yhteensä noin 2 miljardia euroa hyvinvointiin. Onko näiden välinen suhde tasapainossa?
Nykyinen eläkeikä on Otto von Bismarckin ajoilta eli 1800-luvulta, jolloin oletettu elinikä oli huomattavasti lyhyempi kuin nykyään, mutta silti eläkeiän nostaminen tuntuu olevan ylitsepääsemätön haaste. Virallinen pyrkimys on, että ihmiset jäisivät eläkkeelle noin 65-vuotiaina, mutta todellinen eläkkeellejäämisikä on noin 58 vuotta. Pelkästään varhainen eläkkeellejääminen kustantaa noin 24 miljardia euroa vuodessa. Eikö hallituksen ja kansanedustajien pitäisi miettiä, miten tämä asia ratkaistaan eikä pelkästään pohtia, kuinka monta euroa eläkkeellä olevalle Martti-Helmille annetaan kuukaudessa?
Itse kannatan sitä, että yritykset ottaisivat isomman vastuun omista työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan. Kovinkaan monessa tuntemassani yrityksessä ei juuri korvia heilauteta työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi - pahimmassa tapauksessa työntekijälle pitää oikeasti tapahtua jotain vakavaa ennen kuin yritys ryhtyy tarvittaviin toimiin. Tämänkin voisi ehkäistä sillä, että johtoportaan päättäjiä kiinnostaisi muukin kuin viivan alla oleva numerosarja. Työhyvinvointi on yksi tärkeimmistä tekijöistä työpaikalla ja työantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työntekoon tarvittavat välineet. Liian usein annetut työvälineet ovat kuluneet ja kehnot. Sitten ihmetellään, miksi meidän työntekijöillä on näin paljon sairauslomia, kun perusasiatkaan eivät ole kunnossa.
Yritykset saavat antaa työntekijöilleen verovapaasti 400 euron edestä liikuntaseteleitä vuodessa, jolla pystyisi maksamaan esimerkiksi vähintään puolen vuoden salikortin, mutta ei niin ei. Eräs nimeltä mainitsematon yritys tarjoaa vuodessa 40 euron edestä liikuntaseteleitä. Mitä tämä kertoo yrityksen halusta kannustaa työntekijöitä liikkumaan, pitämään huolta omasta kunnostaan ja ylläpitämään työkykyään? 40 eurolla ei välttämättä makseta edes kuukauden salikorttia.
UPM teki mielestäni hyvän kokeilun lyhyiden sairaslomien todistusten kanssa; he eivät enää vaadi työntekijöiltään sairauslomatodistuksia lyhyistä sairauslomista vaan ilmoitus riittää. Kokeilu on onnistunut UPM:n kannalta loistavaksi, sillä sairauslomia on ollut aiempaa vähemmän ja niiden aiheuttamat kulut ovat pienentyneet. Yritykset ovat pikku hiljaa antaneet työntekijöille erilaisia kannustimia liikunnan ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Jos lopettaa tupakan polttamisen, saa tietyn kokoisen palkkion, tiettynä viikonpäivänä saa lähteä kesken työpäivän pariksi tunniksi urheilemaan ja jos juoksee maratonin, niin saa taas tietyn kokoisen palkkion. Työnantaja selvästi välittää omista työntekijöistään, kun se kannustaa työntekijöitä terveellisempään elämään. Uskon myös vakaasti siihen, että työhyvinvointiin sijoittaminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Työterveyslaitoksen johtaja Guy Ahonen sanoi Kauppalehden (2.3) artikkelissa, että työpahoinvoinnin hintalappu on 24-30 miljardia euroa vuodessa. Eräästä toisesta lähteestä (jota nyt en satu muistamaan) löysin, että yritykset panostavat yhteensä noin 2 miljardia euroa hyvinvointiin. Onko näiden välinen suhde tasapainossa?
Nykyinen eläkeikä on Otto von Bismarckin ajoilta eli 1800-luvulta, jolloin oletettu elinikä oli huomattavasti lyhyempi kuin nykyään, mutta silti eläkeiän nostaminen tuntuu olevan ylitsepääsemätön haaste. Virallinen pyrkimys on, että ihmiset jäisivät eläkkeelle noin 65-vuotiaina, mutta todellinen eläkkeellejäämisikä on noin 58 vuotta. Pelkästään varhainen eläkkeellejääminen kustantaa noin 24 miljardia euroa vuodessa. Eikö hallituksen ja kansanedustajien pitäisi miettiä, miten tämä asia ratkaistaan eikä pelkästään pohtia, kuinka monta euroa eläkkeellä olevalle Martti-Helmille annetaan kuukaudessa?
Itse kannatan sitä, että yritykset ottaisivat isomman vastuun omista työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan. Kovinkaan monessa tuntemassani yrityksessä ei juuri korvia heilauteta työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi - pahimmassa tapauksessa työntekijälle pitää oikeasti tapahtua jotain vakavaa ennen kuin yritys ryhtyy tarvittaviin toimiin. Tämänkin voisi ehkäistä sillä, että johtoportaan päättäjiä kiinnostaisi muukin kuin viivan alla oleva numerosarja. Työhyvinvointi on yksi tärkeimmistä tekijöistä työpaikalla ja työantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työntekoon tarvittavat välineet. Liian usein annetut työvälineet ovat kuluneet ja kehnot. Sitten ihmetellään, miksi meidän työntekijöillä on näin paljon sairauslomia, kun perusasiatkaan eivät ole kunnossa.
Yritykset saavat antaa työntekijöilleen verovapaasti 400 euron edestä liikuntaseteleitä vuodessa, jolla pystyisi maksamaan esimerkiksi vähintään puolen vuoden salikortin, mutta ei niin ei. Eräs nimeltä mainitsematon yritys tarjoaa vuodessa 40 euron edestä liikuntaseteleitä. Mitä tämä kertoo yrityksen halusta kannustaa työntekijöitä liikkumaan, pitämään huolta omasta kunnostaan ja ylläpitämään työkykyään? 40 eurolla ei välttämättä makseta edes kuukauden salikorttia.
UPM teki mielestäni hyvän kokeilun lyhyiden sairaslomien todistusten kanssa; he eivät enää vaadi työntekijöiltään sairauslomatodistuksia lyhyistä sairauslomista vaan ilmoitus riittää. Kokeilu on onnistunut UPM:n kannalta loistavaksi, sillä sairauslomia on ollut aiempaa vähemmän ja niiden aiheuttamat kulut ovat pienentyneet. Yritykset ovat pikku hiljaa antaneet työntekijöille erilaisia kannustimia liikunnan ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Jos lopettaa tupakan polttamisen, saa tietyn kokoisen palkkion, tiettynä viikonpäivänä saa lähteä kesken työpäivän pariksi tunniksi urheilemaan ja jos juoksee maratonin, niin saa taas tietyn kokoisen palkkion. Työnantaja selvästi välittää omista työntekijöistään, kun se kannustaa työntekijöitä terveellisempään elämään. Uskon myös vakaasti siihen, että työhyvinvointiin sijoittaminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Tilaa:
Kommentit (Atom)