Suomen hallitusneuvottelut ovat saaneet laajasti palstatilaa eri lehdistä viime viikkoina. Eri puolueet ovat asettaneet omia reunaehtojaan, jotta he suostuvat tulemaan mukaan hallitukseen. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta samalla Ruotsin talous vie Suomen taloutta 6-0.
Suomessa vielä vatvotaan yhteisen näkemyksen luomisesta ja samalla Ruotsissa on kunnon tekemisen meininki. Ruotsin talous kasvaa nopeammin, työttömiä on vähemmän, työllisyysaste on korkeampi, julkisen talouden vaje on pienempi ja hinnat nousevat hitaammin. Nyt olisi aika ottaa mallia Ruotsin puolelta, jotta juna saataisiin takaisin raiteilleen ja Suomi pysyisi tulevaisuudessa hyvinvointivaltiona. En missään vaiheessa väitä, että Suomen pitäisi tehdä juuri näitä samoja asioita, mutta osa niistä olisi varsin varteenotettavia kehityskohteita.
Ruotsin talous kasvaa lähes 2,5 % nopeammin kuin Suomen. Kasvu selittyy työllisyyden parantumisena, ja siihen tehdyt päätökset ovat olleet Ruotsin hallituksen käsialaa. Osa päätöksistä on ollut kovia, mutta toimivia. Ruotsin hallitus on leikannut työttömyysturvaa ja eläkkeitä sekä muuttanut sairauslomasääntöjä niin, että ensimmäinen sairauspäivä on aina työntekijän omalla vastuulla. Itse en kannata kovinkaan suuresti sairauslomapäivän omavastuuta, sillä jo nyt on korkea aste mennä lääkärille. Olen myös kokenut tämän tavan eräässä yrityksessä ja siihen aikaan ei ollut varaa jäädä sairauslomalle. Tästä syystä muutama tauti/vamma piteni turhan pitkäksi.
Työn verotusta on vähennetty tuntuvasti Ruotsissa, mikä kannustaa työntekoon eikä kotiin jäämiseen. Verotuksessa on otettu käyttöön myös ansiotulovähennys. Verojen alentaminen ja ansiotulovähennys tekevät töihin menemisen kannattavaksi jo pienillä tuloilla ja samaan aikaan tukien ja sairauskorvausten leikkaaminen tekevät töistä poissa olemisen vähemmän kannattavaksi. Työnteon asenne on paljon arvostetumpi Ruosissa. Tämä toimii, mutta silti eräät maailmanparantajat eduskunnassa haluavat antaa lisää tukea sellaisille, jotka eivät töitä tee.
Ansiotulovähennys on otettu Suomessa käyttöön jo vuonna 1992, ja ansiotuloverotusta on kevennetty huomattavasti viime vuosien aikana. Ruotsissa tehtiin yksi iso ansiotulovähennys kerralla, mikä on vaikuttanut tehokkaammalta työvoimatarjontaratkaisulta kuin Suomen pikku hiljaa kasvatettu malli.
Mainitsin Ruoka - olemmeko kusessa? -blogikirjoituksessa valtion velan olevan yli 78 miljardia euroa - ja summa kasvaa koko ajan. Ruotsin valtiontalous sen sijaan on jo tänä vuonna ylijäämäinen. Suomen pitää saada lisää työikäisiä töihin, että talous lähtee taas nousuun.
Suomessa hallituksen eri työryhmät ovat miettineet työurien pidentämistä, sosiaaliturvan uudistamista ja eläkeikää, mutta tulokset ovat jääneet olemattomiksi. Kaikki työhön, palkkohin tai tukiin liittyvät muutokset kierrätetään valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteisissä pöydissä. Eläkkeistä puhuttaessa mukaan otetaan vielä eläkeyhtiöt. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman kuvasi hienosti tilanteen: "Suomen korporatistisesta järjestelmästä on tullut itsensä irvikuva. Se pystyy päättämään ainoastaan siitä, ettei päätetä mitään." (HS 13.5). Tähän astiset päätökset puhuvat samaa kieltä.
Asenne on lopulta yksi tärkeimmistä tekijöistä. Puhutaan asiasta sitten valtiotasolla tai yksilötasolla, niin asenne ratkaisee. Monet yritysjohtajat ovat viime aikoina ihmetelleet, mihin Suomesta on kadonnut tekemisen meininki. Minulle on ihan sama, mitä teen ja olenko töissä, koulussa vai kotona, annan AINA kaikkeni enkä koskaan luovuta! En koe järkeväksi tehdä asioita puolivaloilla ja vähän sinnepäin. Siitä ei ole tarpeeksi hyötyä. Miksi tyytyä hyvään, kun voi saada loistavan? Miksi polkea paikallaan, kun voi mennä eteenpäin?
Viime vuosina Suomen ja Ruotsin talouskehitykset ovat olleet samaa luokkaa, mutta keskustelut tilanteista ovat olleet kuin verrattaisiin yötä ja päivää. Suomessa voivotellaan tuloeroista ja kurjuudesta. Ruotsissa eletään euforiassa ja verrataan itseä Kiinaan, vaikka tilanne on lähes sama kuin Suomella. On lottovoitto syntyä Suomeen. Onko enää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti