Torstaita pukkaa ja viikonhuipennus on jo käsin
kosketeltava! Ajattelimme olla nohevia suomalaisia ja suunnistaa omin voimin
koululle – olimmehan olleet siellä jo kerran maanantaina. Nousimme
päättäväisesti bussiin ja aloitimme seikkailun. Bussimatka alkoi rattoisasti,
mutta epäilyksemme alkoivat nousemaan, mitä kauemmin matka kesti. Alueella oli
useita eri kampusalueita. Päätepysäkillä kysyimme kuskilta, missä meidän olisi
pitänyt jäädä, kun haluamme paikkaan X. Hän opasti meitä ystävällisesti
odottamaan seuraavaa bussia, joka lähtee vajaan kymmenen minuutin kuluttua
takaisinpäin. Aivan mahtavaa.
Uusi bussikuskimme opasti meidät oikealle pysäkille, mutta
seutu ei näyttänyt tutulta. Pysähdyimme pyytämään neuvoa paikalliselta
opiskelijalta, joka opasti meidät kohti määränpäätämme. Lähdimme kävelemään
kohti oikeaa kampusta. Olimme lopulta noin puoli tuntia myöhässä. Aivan
mahtavaa.
Viimeistä tehtävää viedään. Aikataulu oli tiukka, joten
teimme tehtävän nopeasti loppuun emmekä jääneet hieromaan yksityiskohtia sen
tarkemmin. Nyt olikin aika mennä paikalliseen jäähalliin luistelemaan. Aivan
mahtavaa.
Pihalla paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta ja
lämpötilakin lähenteli 20 astetta. Oiva sää mennä luistelemaan siis. Oli hieno
käydä pitkästä aika jäällä. Vielä kun tunsi olevansa pro, kun suurin osa
eurooppalaisista ei osannut kovinkaan hyvin luistelun saloja.
Luistelun jälkeen suunnistimme Leuvenin tilaan X, missä
järjestettiin viikonhuipennus. Olimme samanlaisessa tilassa kuin
EU-parlamentaarikot, missä jokainen ryhmä esitteli oman lakiehdotuksen ja
niistä äänestettiin. Joka kerta, kun puhuja painoi mikrofonin päälle, kamera
siirtyi puhujaan ja puhuja näkyi isolta screeniltä. Aivan mahtavaa.
Esitykset olivat hyviä vaikka aikaa oli ollut vain muutamia
tunteja rakentaa lakiehdotus kasaan. Mahtava kokemus näin todellisessa
ympäristössä. Nyt olikin aika suunnistaa hostellille vaatteiden vaihtoon ja
sitten kohti päätösbilemestaa. Suit up! Suomalaiseen tyyliin myös opettajamme
olivat saapuneet bileillaksi Leuveniin. =)
Päätösbilemesta oli hieno ravintola, missä tarjoilu oli
hoidettu viimeisen päälle. Oli alkuruokaa, viiniä, pääruokaa ja jälkiruokaa. Oli
erittäin hienoa keskustella ryhmäläisten kanssa ensimmäistä kertaa ajan kanssa
ilman mitään ulkopuolisia häiriötekijöitä. Ruokailun jälkeen alkoi varsinainen
bailaaminen ja tanssilattia täyttyi onnellisista opiskelijoista. Viikko on
pulkassa!
Jossain vaiheessa iltaa tytöt jättivät minut muiden armoille
ja poistuivat drinkeille toiseen baariin. Otin tilanteen rennosti haltuun ja
valtasin tanssilattian – joidenkin mielestä se saattoi olla myös evacuate the
dancefloor, mikä on tullut tutuksi mm. Ruotsin risteilyllä. Minulla oli muvssit
hallussa ja sain erityismaininnan LMFAOn Sexy and I know it -biisin mukana
tanssimisesta. Erityisesti Wiggle, wiggle, wiggle, yeah -osa teki suuren
vaikutuksen, ja siitä jäikin todistusaineistoa kameroihin. Aivan mahtavaa.
Noh, ilta ei kuitenkaan loppunut vielä siihen. Lähdimme
baarista noin klo 03.00, tyttöjen suunnistaessa totta kai. Olimme kävelleet
varmaan vartin verran, kun ensimmäinen epäilys alkoi kalvamaan aivojamme. Silti
jatkoimme dallailua ja olimmekin koko ajan entistä kauempana päämäärästämme,
hostellista. Jossain kadunkulmassa menetin hermoni ja heitin puvuntakkini
maahan ja sanoin jääväni tähän. En kuitenkaan toteuttanut uhkaustani vaan
jatkoin kävelyä.
Vihdoin vastaamme tuli pyöräilevä hullu, jolta kysyimme
neuvoa. Hänen opastuksen mukaan meillä on noin 20 minuutin kävelymatka
haluamaamme paikkaan. Aivan mahtavaa. Siinä yöllisessä sightseeing-kävelyssä
tulikin sitten Leuven tutuksi oikein kunnolla. Kävelimme mm. kirkon pihan
poikki, venesataman ja Stellan olut-tehtaan ohitse.
Hostellille päästyämme kello oli 03.45 eli olimme kävelleet
noin 45 minuuttia vaikka matkaan menee oikeasti vain 10 minuuttia. Aivan
mahtavaa. Tämän kruunaa myös se, että aamulla herätys on klo 07.00, ja siitä suuntaamme kohti Bruggea. Aivan mahtavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti