Torstai-aamu on lähtenyt käyntiin yskähdellen eikä tuleva oppitunti Access-ohjelman parissa helpota oloani yhtään. Arki alkaa painamaan, kun on pari viikkoa mennyt ilman kunnon pysähtymistä. Pitäisi vissiin aloittaa meditointi tai jooga, missä sitten saisi rauhoittaa oman mielen ja kehon. Tai sitten vaan jatkaa päätöntä juoksemista paikasta A paikkaan B hirveellä kiireellä ja sairastua työuupumukseen.
Läheisen ihmisen välittäminen ja rakkaus auttavat heikkoina hetkinä, mutta pitkässä suhteessa on vaarana, että arki alkaa olemaan täynnä rutiineja eikä toista huomioi hänen kaipaamallaan tavalla. Kommunikointi nousee arvoon arvaamattomaan, mikäli suhde halutaan pitää kukoistavana ja ilma raikkaana. Pienetkin huomionosoitukset saattavat pelastaa huonon päivän. Toista ei missään nimessä saa pitää itsestäänselvyytenä! Olen ollut onnekas, kun olen löytänyt näin ihanan kumppanin itselleni ja että hän on kestänyt minua usean vuoden ajan - toivottavasti kestää tulevaisuudessakin. Mä rakastan sua kuningattareni!
"Välillä pitää herkistyä"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti